Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU) vaativat näkökulman muutoksen varhaiskasvatuksen henkilöstön liikuntakouluttamiseen

KIRJOITTAJAT: URSULA HAAPANEN & ELINA SAVILAHTI




Lähtökohtana varhaiskasvatuksen henkilöstön liikuntakouluttamiselle tulee olla varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavien asiakirjojen tuntemus. Se on ainoa pitkäjänteisesti vaikuttava ja kestävä mahdollisuus lisätä liikunta- ja liikuttamiskoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Osaamisen lisääminen lisää pitkävaikutteisesti varhaiskasvatuksen laatua pedagogiikkaan ja ohjaaviin asiakirjoihin pohjautuen ja vain sitä kautta voidaan vaikuttaa toiminnallisemman ja liikunnallisemman toimintakulttuurin syntymiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön liikuntakoulutusten sisältöjen tuottaminen haastaakin nyt uuteen ajattelutapaan, sillä perinteisten ”liikuntavinkkien” tai muiden ”irrallisten” liikuntajuttujen sijaan tulisi lisätä liikuntaosaamista kokonaisvaltaisesti ja ohjaavien asiakirjojen luomalle pohjalle. Esimerkiksi liikuntavinkkien opettaminen vaati ainoastaan vinkin opettamisen osaamisen (esim. uusi leikki ja sen säännöt). Osaamisen lisääminen sen sijaan vaatii kouluttajalta sisältöosaamisen lisäksi kontekstin (mm. ohjaavien asiakirjojen ja yleisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin) tuntemisen. Tämä näkökulma haastaa kouluttajia ja koulutuksen rakentajia uudella tavalla. Koulutuksissa tulee huomioida myös se, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vasta muutosvaiheessa oleva ymmärrys varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista. Tuon muutosvaiheen vuoksi liikuntakoulutusten kysyntä varhaiskasvatuksen henkilöstöltä näkyykin usein edelleen vinkkien kaipuuna – ja se ei siis ole linjassa varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen kanssa. Koulutettavien keskuudessa ”kivaan” tartutaan helposti, miettimättä pedagogisia perusteita, eikä vastaanottaja useinkaan ajattele, mitä sillä tavoitellaan. Koulutuksen tuottajalla onkin oltava tavoite kirkkaasti selvillä; halutaanko lisätä osaamista vai viedä vinkkejä.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimintaa ohjaavien asiakirjojen lähtökohtana on luonnollisesti varhaiskasvatuslaki sekä esiopetuksen osalta osittain myös perusopetuslaki. Kuitenkin konkreettisimmat ja koulutusten sisältöjen rakentamisessa huomioitavat asiakirjat ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä esiopetuksen opetussuunnitelmanperusteet (Opetushallitus 2016:1 ja Opetushallitus 2018:3a). Keskeistä on myös varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, jotka suositusluontoisuudestaan huolimatta ovat velvoittavia, koska ne ovat sisällytettyinä em. perusteasiakirjoihin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:21).

Lisäksi merkittävää on tiedostaa perusopetuksen ja esiopetuksen/varhaiskasvatuksen ohjaavien asiakirjojen sisältöjen eroavuus sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen erityispiirteet perusopetukseen verrattuna. Keskeisintä lienee huomata, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on konkreettisesti kirjattu yhteisiä tavoitteita oppilaiden osaamistasolle. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa puolestaan ei ole yhteisiä osaamistavoitteita samalla tavoin konkreettisesti kirjattuna. (Opetushallitus 2016:1 ja Opetushallitus 2018:3a.)

Oppimisen alueista (esiopetuksessa oppimiskokonaisuuksista) liikunta/liikkuminen on se oppimisen alue, jonka voi helposti yhdistää laaja-alaisen oppimisen näkökulmasta mihin tahansa muuhun oppimisen alueeseen. Oppimisen alueita niin varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuin myös esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissakin on viisi: kielen rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Nämä alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä sisältöjä. Ohjaavissa asiakirjoissa painotetaan, että oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. (Opetushallitus 2016:1 ja Opetushallitus 2018:3a.)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa liikkumisesta on kirjattu seuraavaa:
  • lapset oppivat leikkien, liikkuen, tutkien 
  • arvostetaan liikunnallisia elämäntapoja 
  • liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetään pitkäkestoista istumista 
  • toiminnalliset työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat mm. liikkuminen
  • oppimisympäristöjen tulee ohjata fyysiseen aktiivisuuteen 
  • monipuolisuus, lapsilähtöisyys, tavoitteellisuus 
  • säännöllisyys ja motoristen perustaitojen harjoittelu 
  • liikunnan ilo, sisällä ja ulkona! 
  • ohjattu ja omaehtoinen liikkuminen 
  • yhteistyössä huoltajien kanssa 
  • kehontuntemus ja – hallinta 
  • vuodenajan tyypilliset ulkoilutavat 
  • suunnitelmallinen havainnointi! 
  • yksin, parin ja ryhmän kanssa 
Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle tulee laatia varhaiskasvatussuunnitelma, jonka lähtökohtana on lapsen etu ja tarpeet ja johon kirjattavat tavoitteet asetetaan nimenomaan pedagogiselle toiminnalle ryhmässä. Lisäksi ”lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä”. (Opetushallitus 2018:3a.)

Tämän vuoksi lasten fyysinen aktiivisuus tulee saada ryhmävasun sisälle, ja myös liikuntasuunnitelma tulee tehdä lasten tarpeiden eli ryhmävasun perusteella.

Varalan Urheiluopisto tekee yhteistyötä Hämeen liikunnan ja urheilun kanssa aktiivisesti mm. varhaiskasvatuksen henkilöstön liikuntaosaamista lisäävien koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutusten suunnittelussa huomioidaan varhaiskasvatuksen kentältä nousevat keskeiset ilmiöt sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteiden huomiointi vaatii näkökulman muutosta, jota molemmat osapuolet pitävät keskeisenä varhaiskasvatuksen henkilöstön liikunta-alan koulutuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Tiivis ja samansuuntainen yhteistyö urheiluopiston ja liikunnan aluejärjestön välillä on kokemuksemme mukaan vahvistanut varhaiskasvatuksen henkilöstön liikuntapedagogista osaamista kokonaisvaltaisesti, ja sen lisäksi vauhdittanut heidän ymmärrystään liikuntamyönteisen toimintakulttuurin edellytyksistä.

KIRJOITTAJAT

Ursula Haapanen, Varalan Urheiluopisto, liikunnanopettaja ja psykomotoriikan asiantuntija
Elina Savilahti Hämeen Liikunta ja Urheilu, Asiantuntija, Varhaiskasvatus

LÄHTEET






Kommentit

Lähetä kommentti