Poikkeusoloista puhtia perheiden liikkumistottumuksiin
KIRJOITTAJAT: NINA LUUKKAINEN
 |
| kuva: Saana Lindvall |
Suomi on ollut poikkeustilassa noin puolitoista kuukautta. Noin miljoona suomalaista tekee etätöitä lasten ja nuorten ollessa kotona tai etäkoulussa (Yle-uutinen 5.4.2020). Alun totuttelun ja rutiinien muotoutumisen jälkeen arki alkaa varmasti jo sujumaan monessa perheessä. Kotioloissa lasten ja nuorten liikkumisen määrissä on suuria vaihteluita harrastusten ollessa tauolla ja vastuu tästä on meillä aikuisilla.
Lisääntyykö poikkeusoloissa liikkumisen polarisoituneisuus?
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorita liikkuu suositusten mukaan eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti joka päivä (LIITU-tutkimus 2018; UKK-tutkimuksia 2020). Tutkimuksen mukaan liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla paikallaanolon määrä lisääntyy. Nyt kun suuri osa vanhemmista viettävät 24 tuntia vuorokaudesta lasten kanssa kotona on erinomainen mahdollisuus käyttää etäkoululta jäävä aika viisaasti ja luoda perheelle jotain uusia, kenties pysyviä rutiineja.
Polar Electro -tutkimuskeskuksen noin 200 000 Polarin älykelloa käyttäneen henkilön algoritmeja sisältäneestä datasta on havaittu, että poikkeusolojen aikana ihmisten päivittäinen aktiivisuus on lisääntynyt edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna (Yle-uutinen 24.4.2020). Päivittäisiin askeliin oli tullut noin 400 askeleen kasvu ja unen määrässä oli tapahtunut noin 10 minuutin lisäys. Polarin mittauksissa päivittäisten askelten määrä oli 9 400 ja unen määrä 7h 45 min. Jos uskomme, että aikuisten lisääntynyt liikkuminen johtaa perheen yhteisen liikkumisen lisääntymiseen ja vaikuttaa myös positiivisesti lasten liikuntakasvatukseen, olemme menossa oikeaan suuntaan.
Tämä on iloinen uutinen suomalaisen kansanterveyden näkökulmasta. Samalla on kuitenkin tiedostettava älykellojen valikoitunut käyttäjäkunta. Syke- ja älykellojen käyttäjät ovat mahdollisesti jo valmiiksi liikuntaorientointuneita ja he oletettavasti osaavat hyödyntää etätöiden autolla tai julkisilla liikkumisvälineillä taiteutuilta työmatkoilta vapautuvan ajan lisääntyneenä vuorokausiaktiivisuutena. Miten voisimme saada myös liikunnasta vähän tai ei ollenkaan innostuneet perheet liikkumaan ja näkemään poikkeusolojen ajan mahdollisuutena lisästä perheen yhteistä liikkumista ja liikunnallisuutta? Vielä ei ole liian myöhäistä herätä ja ryhtyä toimeen.
Aikuisilla vastuu lasten liikkumisesta
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa haastattelututkimuksessa tuodaan esille, että paras tapa saada lapset ja nuoret liikkumaan on kannustava ja osallistava malli, jossa aikuiset liikkuvat lasten kanssa ja luovat kannustavan ilmapiirin liikkumiselle (JYU tutkimuksia 2020). Pohja lasten ja nuorten liikuntainnostuksen syntymiselle luodaan perheen yhteisellä liikuntakasvatuksella. Tärkeää on luoda monipuolisia mahdollisuuksia tutustua erilaisiin liikkumistapoihin ja antaa lapsille ärsykkeitä liikuntakipinän syntymiselle.
Motivaatio, tavat ja tottumukset
Miten vähän liikkuvan tai liikuntaa vierastavan perheen saisi innostumaan liikunnasta? Vanhempien ei itse tarvitse olla liikunta-alan ammattilaisia osatakseen ohjata lastaan liikkumaan ja luodakseen edellytykset liikuntakipinän syttymiselle. Jokainen osaa pakata retkieväät ja aloittaa matalan kynnyksen liikkuminen koko perheen yhteisellä metsä-, pyörä- tai luontoretkellä tai lähialueen kävelyllä. Kyse on motivaatiosta, valinnoista, vastuusta, tavoista ja tottumuksista, joiden syntymiseen voi vaikuttaa. Tarkoituksen on oppia liikkumaan perheen kanssa yhdessä. Pienten lasten liikkumaan innostamisessa tärkeintä on luoda mahdollisuudet liikkumiselle, liikkua itse mukana ja tutustuttaa lapsi mahdollisimman moneen eri liikkumisen tapaan tai lajiin. Hyviä vaihtoehtoja koronarajoitusten päätyttyä ovat esimerkiksi urheiluopistojen valtion tukemat liikunnalliset koko perheen kesän tai loma-aikojen liikuntaleirit, joissa pääsee tutustumaan ohjaajien tuella ja avustuksella perusliikuntalajeihin ja -taitoihin sekä vaihtelevasti osallistua myös haastavimpiin lajikokeiluihin. Lisätietoa kesän ja syksyn liikuntaleireistä on saatavilla urheiluopistojen nettisivuilta. Kaikki urheiluopistot järjestävät myös lasten omia liikuntaleirejä kesä ja loma-aikoina, joissa tutustutaan monipuolisesti erilaisiin liikuntalajeihin ja -leikkeihin – tavoitteena löytää ilo liikkumiseen.
Esimerkin voima ja vertaisoppiminen
Lapset ovat luonnostaan taitavia oppimaan tekemisen kautta, kunhan he saavat jostain vertaisen tai aikuisen mallin. Perusliikuntataidot ja mallit opitaan helpoiten lapsena ja ne luovat pohjan liikunnallisen elämäntavan syntymiselle. Vaikka liikuntainnostus lopahtaisikin hetkellisesti esimerkiksi murrosiän kynnyksellä, saattaa lapsuusajan innostus herättää liikunnallisuuden uudelleen myrskyisimmän murrosikävaiheen jälkeen. Jos on lapsena oppinut laskemaan lumilaudalla, osaa sen myös aikuisena, vaikka väliin oli jäänyt useita vuosia ruuhkaisen arjen keskellä. Parasta palvelua nuorisollesi on tutustuttaa hänet monipuolisesti eri lajeihin ja auttaa heitä sitä kautta löytämään heidän oma sisäinen palo liikunnan harrastamiseen ja liikkumiseen.
Urheiluopistot ovat poikkeusolojen ajan pääosin suljettuina, mutta palvelemme kurssitoiminnan osalta myös etänä. Täysipainoinen toiminta käynnistyy taas koronarajoitusten purkamisten tahdissa.
Lisääntyykö poikkeusoloissa liikkumisen polarisoituneisuus?
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorita liikkuu suositusten mukaan eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti joka päivä (LIITU-tutkimus 2018; UKK-tutkimuksia 2020). Tutkimuksen mukaan liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla paikallaanolon määrä lisääntyy. Nyt kun suuri osa vanhemmista viettävät 24 tuntia vuorokaudesta lasten kanssa kotona on erinomainen mahdollisuus käyttää etäkoululta jäävä aika viisaasti ja luoda perheelle jotain uusia, kenties pysyviä rutiineja.
Polar Electro -tutkimuskeskuksen noin 200 000 Polarin älykelloa käyttäneen henkilön algoritmeja sisältäneestä datasta on havaittu, että poikkeusolojen aikana ihmisten päivittäinen aktiivisuus on lisääntynyt edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna (Yle-uutinen 24.4.2020). Päivittäisiin askeliin oli tullut noin 400 askeleen kasvu ja unen määrässä oli tapahtunut noin 10 minuutin lisäys. Polarin mittauksissa päivittäisten askelten määrä oli 9 400 ja unen määrä 7h 45 min. Jos uskomme, että aikuisten lisääntynyt liikkuminen johtaa perheen yhteisen liikkumisen lisääntymiseen ja vaikuttaa myös positiivisesti lasten liikuntakasvatukseen, olemme menossa oikeaan suuntaan.
Tämä on iloinen uutinen suomalaisen kansanterveyden näkökulmasta. Samalla on kuitenkin tiedostettava älykellojen valikoitunut käyttäjäkunta. Syke- ja älykellojen käyttäjät ovat mahdollisesti jo valmiiksi liikuntaorientointuneita ja he oletettavasti osaavat hyödyntää etätöiden autolla tai julkisilla liikkumisvälineillä taiteutuilta työmatkoilta vapautuvan ajan lisääntyneenä vuorokausiaktiivisuutena. Miten voisimme saada myös liikunnasta vähän tai ei ollenkaan innostuneet perheet liikkumaan ja näkemään poikkeusolojen ajan mahdollisuutena lisästä perheen yhteistä liikkumista ja liikunnallisuutta? Vielä ei ole liian myöhäistä herätä ja ryhtyä toimeen.
Aikuisilla vastuu lasten liikkumisesta
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa haastattelututkimuksessa tuodaan esille, että paras tapa saada lapset ja nuoret liikkumaan on kannustava ja osallistava malli, jossa aikuiset liikkuvat lasten kanssa ja luovat kannustavan ilmapiirin liikkumiselle (JYU tutkimuksia 2020). Pohja lasten ja nuorten liikuntainnostuksen syntymiselle luodaan perheen yhteisellä liikuntakasvatuksella. Tärkeää on luoda monipuolisia mahdollisuuksia tutustua erilaisiin liikkumistapoihin ja antaa lapsille ärsykkeitä liikuntakipinän syntymiselle.
"Merkityksellistä on se, että perheessä pidetään liikkumista hyvänä, tärkeänä ja arvostettavana asiana."Kiinnostus tarkoittaa myös sitä, että seurataan, milloin kyse on lepotauon tarpeesta ja milloin pelkästä vetämättömyydestä ja laiskottelusta. Laukkanen tuo esille tutkimushaastattelun perusteella, että lasten liikkumistottumukset tunteva vanhempi voi jämäkästikin ohjata ja patistaa nuorisoa liikkeelle. Tärkeää on suhteuttaa tilanne lasten ja nuorten liikkumistasoon ja -tottumuksiin ja erottaa patistaminen pakottamisesta. Vanhempien vastuuta (liikunta)kasvatuksesta ei siis sovi vähätellä.
Motivaatio, tavat ja tottumukset
Miten vähän liikkuvan tai liikuntaa vierastavan perheen saisi innostumaan liikunnasta? Vanhempien ei itse tarvitse olla liikunta-alan ammattilaisia osatakseen ohjata lastaan liikkumaan ja luodakseen edellytykset liikuntakipinän syttymiselle. Jokainen osaa pakata retkieväät ja aloittaa matalan kynnyksen liikkuminen koko perheen yhteisellä metsä-, pyörä- tai luontoretkellä tai lähialueen kävelyllä. Kyse on motivaatiosta, valinnoista, vastuusta, tavoista ja tottumuksista, joiden syntymiseen voi vaikuttaa. Tarkoituksen on oppia liikkumaan perheen kanssa yhdessä. Pienten lasten liikkumaan innostamisessa tärkeintä on luoda mahdollisuudet liikkumiselle, liikkua itse mukana ja tutustuttaa lapsi mahdollisimman moneen eri liikkumisen tapaan tai lajiin. Hyviä vaihtoehtoja koronarajoitusten päätyttyä ovat esimerkiksi urheiluopistojen valtion tukemat liikunnalliset koko perheen kesän tai loma-aikojen liikuntaleirit, joissa pääsee tutustumaan ohjaajien tuella ja avustuksella perusliikuntalajeihin ja -taitoihin sekä vaihtelevasti osallistua myös haastavimpiin lajikokeiluihin. Lisätietoa kesän ja syksyn liikuntaleireistä on saatavilla urheiluopistojen nettisivuilta. Kaikki urheiluopistot järjestävät myös lasten omia liikuntaleirejä kesä ja loma-aikoina, joissa tutustutaan monipuolisesti erilaisiin liikuntalajeihin ja -leikkeihin – tavoitteena löytää ilo liikkumiseen.
Esimerkin voima ja vertaisoppiminen
Lapset ovat luonnostaan taitavia oppimaan tekemisen kautta, kunhan he saavat jostain vertaisen tai aikuisen mallin. Perusliikuntataidot ja mallit opitaan helpoiten lapsena ja ne luovat pohjan liikunnallisen elämäntavan syntymiselle. Vaikka liikuntainnostus lopahtaisikin hetkellisesti esimerkiksi murrosiän kynnyksellä, saattaa lapsuusajan innostus herättää liikunnallisuuden uudelleen myrskyisimmän murrosikävaiheen jälkeen. Jos on lapsena oppinut laskemaan lumilaudalla, osaa sen myös aikuisena, vaikka väliin oli jäänyt useita vuosia ruuhkaisen arjen keskellä. Parasta palvelua nuorisollesi on tutustuttaa hänet monipuolisesti eri lajeihin ja auttaa heitä sitä kautta löytämään heidän oma sisäinen palo liikunnan harrastamiseen ja liikkumiseen.
Urheiluopistot ovat poikkeusolojen ajan pääosin suljettuina, mutta palvelemme kurssitoiminnan osalta myös etänä. Täysipainoinen toiminta käynnistyy taas koronarajoitusten purkamisten tahdissa.
KIRJOITTAJA
- Nina Luukkainen, pääsihteeri, KM, kolmen pienen lapsen äiti ja olympiajudoka
- JYU tutkimuksia 2020. Laukkanen A. Lapsensa mieltymykset tunteva vanhempi voi ohjata liikuntaan jämäkästikin. Saatavilla: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/04/lapsensa-mieltymykset-tunteva-vanhempi-voi-ohjata-liikuntaan-jamakastikin
- LIITU-tutkimus 2018. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Sami Kokko ja Leena Martin (toim.) Saatavilla: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liitu/vln_liitu-2018-raportti_web.pdf
- UKK-tutkimuksia 2020. LIITU 2018 -tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Saatavilla: https://www.ukkinstituutti.fi/liitu-raportit/liitu-2018-keskeiset-tulokset
- Yle-uutinen 5.4. Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11291865
- Yle-uutinen 25.4. Suomi liikkuu ja nukkuu nyt enemmän kuin vuosi sitten – korona-aikaan lenkille lähdetään usein tiistai-iltana ja sunnuntaiaamuna. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-1131736
Kommentit
Lähetä kommentti