Kehollinen ja tiedollinen sivistys liikunnassa ja urheilussa
KIRJOITTAJA: BJÖRN WALLÉN
Liikunta ja urheilu on osa ihmismielen ja kehon sivistystä. Vanhat antiikin filosofit tapasivat sanoa Mens sana in corpore sano – sitaatti, jonka kirjoitti roomalainen ajattelija Juvenalis liki 2000 vuotta sitten. Terve sielu terveessä ruumiissa ei ole pelkkä korulause, ja sen sanoma on että ihmisen pitää löytää fyysisen, psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin tasapainoinen tila.
Tiedollinen sivistys on tämän päivän liikunnassa ja urheilussa jalostettu palvelemaan maksimaalista suorittamista – ja tämä on tapahtunut pilkkomalla tietoa yhä pienempiin osiin.
Nytkin tavallinen kuntosalin käyttäjä tai hölkkääjä voi saada ajantasaista mikrotietoa 24/7 eli vuorokauden ympäri sykkeestä, käytettyjen kalorien määrästä, tai vaikkapa unen laadusta aktiivirannekkeen avulla. Ja personal trainer voi räätälöidä jokaiselle liikkujalle oman henkilökohtaisen harjoitusprofiilin.
Kilpaurheilussa hyödynnetään poikkitieteellisiä tutkimustuloksia olipa kyseessä urheilijan ruokavaliot, välineet, tai valmennuksen opit. Tähän on lisätty moniammatillista osaamista ainakin huippu-urheilussa, jossa konsultoidaan eri alojen ammattilaisia kuten psykologeja, lääkäreitä, hierojia jne. Hyvä näin – mutta mikä voisi yhdistää tiedon palaset merkitykselliseen kokonaisuuteen?
Sama pätee myös liikunnassa ja urheilussa – etsitään urheilijan kasvualustaa, jossa hän voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa.
Samalla voidaan todeta, ettei riitä että urheilija kasvaa täyteen mittaansa pelkästään omassa lajissaan – sivistymisessä on kyse tietojen ja taitojen kymmenottelusta, henkisestä kypsyydestä kasvaa kokonaisvaltaisesti varhaisiästä vanhuusikään.
Kehollinen sivistys on sekä vanha että uusi näkökulma ihmisen kokonaisvaltaiselle kasvulle. Miten luoda mahdollisimman hyvä kasvualusta nuorelle sukupolvelle, niin että urheilusta tulee voimaannuttava ja kannustava kokemus?
Tiedämme hyvin mitä tapahtuu nuorelle junnulle, joka kohtaa negatiivisia kokemuksia (häviöt, sairaudet, ei-kannustava yhteisö) – silloin liikunnasta katoaa ilo ja exit-käytävä häämöttää. Suurempi dippi on jo toteutunut useimmista lajeissa, ja tähän haasteeseen vastaaminen on tuhannen taalan kysymys.
Tiedämme myös miten koulumaailman vastoinkäymiset vaikuttavat nuoren oppijan motivaatioon, tästä löytyy lukuisia tieteellisiä tuloksia. Ajattelen, että urheilussa toimii samat lait kuin koulussa – jos suorittamisesta ja tuloksesta tulee ainoa kannustin jota myös aikuiset suosivat, silloin korttipakka voi helpommin kaatua pahemman päivän tullessa vastaan.
Olisiko mahdollista yhdistää kehollinen ja tiedollinen sivistys niin että tasapaino säilyy? Koen että vastaus tuhannen taalan kysymykseen lepää tässä. Kun pää ja kroppa toimivat sulassa sovussa, ja henki pihisee, ollaan jo lähellä kehollisen ja tiedollisen sivistyksen liittoa kaikessa liikunnassa ja urheilussa. Valmennuksessa nämä elementit ovat peruskauraa, mutta samalla kaikella valmennuksella on parasta-ennen-päivämäärä. Valmennuksessa ja ohjatussa toiminnassa pätee samat lait kuin kokonaisvaltaisessa sivistymisessä, joka on jatkuvaa uuden oppimista ja uteliaisuutta kun kasvulle annetaan tilaa.
Tiedollinen sivistys on tämän päivän liikunnassa ja urheilussa jalostettu palvelemaan maksimaalista suorittamista – ja tämä on tapahtunut pilkkomalla tietoa yhä pienempiin osiin.
Nytkin tavallinen kuntosalin käyttäjä tai hölkkääjä voi saada ajantasaista mikrotietoa 24/7 eli vuorokauden ympäri sykkeestä, käytettyjen kalorien määrästä, tai vaikkapa unen laadusta aktiivirannekkeen avulla. Ja personal trainer voi räätälöidä jokaiselle liikkujalle oman henkilökohtaisen harjoitusprofiilin.
Kilpaurheilussa hyödynnetään poikkitieteellisiä tutkimustuloksia olipa kyseessä urheilijan ruokavaliot, välineet, tai valmennuksen opit. Tähän on lisätty moniammatillista osaamista ainakin huippu-urheilussa, jossa konsultoidaan eri alojen ammattilaisia kuten psykologeja, lääkäreitä, hierojia jne. Hyvä näin – mutta mikä voisi yhdistää tiedon palaset merkitykselliseen kokonaisuuteen?
"Ihmisen sivistyminen on kokonaisvaltainen sekä kognitiivinen että kehollinen prosessi, jossa ihminen pyrkii kasvamaan täyteen potentiaaliinsa eri elämänalueilla."
Sama pätee myös liikunnassa ja urheilussa – etsitään urheilijan kasvualustaa, jossa hän voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa.
Samalla voidaan todeta, ettei riitä että urheilija kasvaa täyteen mittaansa pelkästään omassa lajissaan – sivistymisessä on kyse tietojen ja taitojen kymmenottelusta, henkisestä kypsyydestä kasvaa kokonaisvaltaisesti varhaisiästä vanhuusikään.
Kehollinen sivistys on sekä vanha että uusi näkökulma ihmisen kokonaisvaltaiselle kasvulle. Miten luoda mahdollisimman hyvä kasvualusta nuorelle sukupolvelle, niin että urheilusta tulee voimaannuttava ja kannustava kokemus?
Tiedämme hyvin mitä tapahtuu nuorelle junnulle, joka kohtaa negatiivisia kokemuksia (häviöt, sairaudet, ei-kannustava yhteisö) – silloin liikunnasta katoaa ilo ja exit-käytävä häämöttää. Suurempi dippi on jo toteutunut useimmista lajeissa, ja tähän haasteeseen vastaaminen on tuhannen taalan kysymys.
Tiedämme myös miten koulumaailman vastoinkäymiset vaikuttavat nuoren oppijan motivaatioon, tästä löytyy lukuisia tieteellisiä tuloksia. Ajattelen, että urheilussa toimii samat lait kuin koulussa – jos suorittamisesta ja tuloksesta tulee ainoa kannustin jota myös aikuiset suosivat, silloin korttipakka voi helpommin kaatua pahemman päivän tullessa vastaan.
Olisiko mahdollista yhdistää kehollinen ja tiedollinen sivistys niin että tasapaino säilyy? Koen että vastaus tuhannen taalan kysymykseen lepää tässä. Kun pää ja kroppa toimivat sulassa sovussa, ja henki pihisee, ollaan jo lähellä kehollisen ja tiedollisen sivistyksen liittoa kaikessa liikunnassa ja urheilussa. Valmennuksessa nämä elementit ovat peruskauraa, mutta samalla kaikella valmennuksella on parasta-ennen-päivämäärä. Valmennuksessa ja ohjatussa toiminnassa pätee samat lait kuin kokonaisvaltaisessa sivistymisessä, joka on jatkuvaa uuden oppimista ja uteliaisuutta kun kasvulle annetaan tilaa.
KIRJOITTAJA
 |
| Björn Wallén, pj Vapaa Sivistystyö ry, sivistyksen kymmenottelia |
Kommentit
Lähetä kommentti