Liikunta kuuluu kaikille lapsille ja nuorille – urheiluopistojen potentiaali käyttöön

KIRJOITTAJA: VIRPI REMAHL






18-vuotias opiskelija Matti on 14-vuotiaan Jeren oma Valtti -ohjaaja. Heidän tehtävänään on käydä tutustumassa eri liikuntalajeihin ja löytää mieluisa liikuntalaji, jota Jere voisi alkaa harrastamaan. Matti opiskelee Pajulahdessa liikuntaneuvojaksi ja hänen ohjattavallaan Jerellä on näkövamma.

 Matin ja Jeren nimet on keksitty, mutta taustalta löytyvät todelliset henkilöt. Liikuntakeskus Pajulahti on jo viidettä vuotta oppilaitoskumppanina Suomen Paralympiakomitean Valtti-ohjelmassa, jossa opiskelijoiden järjestämien harrastuskokeilujen avulla yritetään etsiä liikunnallista harrastusta erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Valtti-ohjelman käynnistymiseen vuonna 2016 vaikutti havainto, että toimintarajoitteiset nuoret harrastavat ja liikkuvat vähemmän kuin vammattomat nuoret.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä Suomessa on tutkittu LIITU – tutkimuksissa vuosina 2016 ja 2018. Itseraportoidun liikunnan määrässä 9-15-vuotiaista nuorista vain 38% liikkui vuonna 2018 terveyden kannalta riittävästi. LIITU – tutkimuksessa vain neljännes nuorista, jotka raportoivat liikuntarajoitteita, liikkuivat suosituksen mukaan. Toimintarajoitteita kokeneet nuoret olivat selvästi in-aktiivisempia (24%) kuin vammattomat ikätoverinsa (34%). Toimintarajoitteiset nuoret viihtyivät myös selvästi enemmän ruudun ääressä kuin vammattomat nuoret. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen toimintarajoitteita kokeneilla nuorilla oli myös selkeästi vähäisempää (45%) kuin vammattomilla nuorilla (61%). LIITU – tutkimuksen pohjalta voisi todeta, että tukea tarvitsevilla nuorilla tarvitaan Valtti – toiminnan kaltaisia tukitoimia, joiden avulla liikuntakäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa positiivisesti.

Ennen harrastuskokeiluja Matti ja Jere tutustuvat toisiinsa ja Matti kyselee Jereltä mikä häntä kiinnostaisi, ja esittelee hänelle erilaisia liikuntalajeja Löydä Oma Seura – palvelun kautta. Matti ja Jere sopivat yhteisistä aikatauluista. Matti on myös ottanut seuroihin yhteyttä ennen tuloa ja luvannut olla mukana Jeren oppaana ja tukena kokeiluissa. Jeren vanhemmat seuraavat toimintaa sivusta ja hyväksyvät poikien yhteiset suunnitelmat. Jere kokeilee Valtti-toiminnan aikana uintia, jalkapalloa, yleisurheilua, kuntosalia ja maalipalloa. Moni laji kiinnostaa poikaa, mutta hän päätyy jatkamaan yleisurheilun parissa, koska seuran tarjoamat treenit löytyvät läheltä kotia ja sinne on helppo mennä tuttua reittiä koulupäivän jälkeen. Treeneissä kävi myös koulukaveri, joka kannustaa tulemaan mukaan. Maalipallo joukkuelajina kiinnostaisi myös ja mahdollisuus päästä kisaamaan vammaisurheilulajissa. Pajulahdessa järjestettävälle nuorten maalipallo leirille hän päättää mennä mukaan syksyllä.

Valtti-kokeilujen aikana noin puolet lapsista oli löytänyt itselleen mieluisan harrastuksen (Manni & Skantz, 2020). Yksi keskeisistä onnistumisen tekijöistä on se, että siinä on pyritty painottamaan nuoren omaa mielipidettä ja ottamaan huomioon kiinnostuksen kohteet. Myös Suomen Olympiakomitean esittämässä ns. Suomen mallissa, jolla pyritään lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja maksuttomia harrastamisen mahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen painotetaan lasten ja nuorten osallisuutta. Keskeisiksi toimijoiksi mallissa nostetaan paikalliset urheiluseurat ja muut lasten ja nuorten liikuntaa järjestävät yhteisöt. Itse näen tärkeänä myös urheiluopistojen roolin lasten ja nuorten liikuttajana. Urheiluopistoissa koulutetaan liikunta-alan ammattilaisia, ja opiskelijat toimivat käytännön työelämäjaksojen aikana harjoittelussa mm. urheiluseuroissa, yhdistyksissä, kouluissa ja kuntien liikuntapalveluissa.
"Urheiluopistot tarjoavat ammattitaitoista osaamista ja loistavat olosuhteet lasten ja nuorten liikunnan harrastustoimintaan. Perustoimintaamme kuuluu myös yhteistyö koulujen ja urheiluseurojen kanssa."
Viiden lajikokeilukerran jälkeen Valttina Matti on tehtävänsä suorittanut, ja opintopisteet napsahtavat suoritusmerkintänä opintokorttiin. Valtti-tehtävän jälkeen hän kuitenkin jatkaa Jeren kaverina somessa, jossa vaihtavat kuulumisia ja käyvät silloin tällöin myös kuntosalilla yhdessä. Heistä on tullut hyvät kaverit. Matti miettii miten voisi jatkaa yhdessä treenailuja, ja yhdistää niitä opintoihin liittyviin tehtäviin. Matti on oppinut, että heikkonäköisyys ei ole este liikunnan harrastamiselle. Tarvitaan vain hieman soveltamista ja mielikuvitusta, niin harrastaminen onnistuu monessa lajissa. Jerekin on saanut uudenlaista rohkeutta mennä mukaan sinne, missä muutkin ikätoverinsa.

Valtti-ohjelma on linkitetty Pajulahdessa ja muutamissa muissakin urheiluopistoissa liikunta-alan opintoihin mukaan, jolloin opiskelija on toiminut henkilökohtaisena Valttina tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle. Tämä on pieni, mutta tärkeä osa urheiluopistojen ja muiden toisen asteen oppilaitosten tarjoamaa työelämälähtöistä oppimista. Matin ja Jeren tarina on esimerkki Valtti – toiminnasta. Parhaimmillaan nuori on löytänyt uuden mieluisan harrastuksen ja jäänyt mukaan seuran toimintaan. Opiskelija on työelämälähtöisesti päässyt tutustumaan matalalla kynnyksellä vammaisuuteen, erityisryhmiin, soveltavaan liikuntaan ja paikalliseen seuratoimintaverkoston tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin sekä saanut opintopisteitä opintoihinsa.

Pajulahdessa on Opetus- ja kulttuuriministeriön erityistehtävä soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehittämisessä yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean ja muiden alan toimijoiden kanssa. Tämä on tarkoittanut panostamista esteettömiin ja saavutettaviin olosuhteisiin niin majoitus- kuin liikuntatiloja rakennettaessa ja peruskorjatessa. Urheiluopistojen vapaa-ajantoiminnan perustarjontaan kuuluvat perhelomat, seniorilomat sekä lasten ja nuorten toiminta ovat kaikille avoimia.
"Henkilökunnan avoin asenne ja soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun osaaminen ovat osa ohjaajien ja valmentajien ammattitaitoa urheiluopistoissa. Soveltava liikunta ja vammaisurheilun tuntemus kuuluvat osana opiskeluja kaikille opiskelijoille."
Pajulahdessa toteutettu kaikille avoin ja maksuton Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun verkko-opintokokonaisuutta on jo hyödyntäneet eri urheiluopistojen opiskelijat sekä eri alojen opiskelijat niin keski- kuin korkea-asteellakin. Kevään korona-aikana valmiille verkkokoulutukselle tuli ennennäkemätön tarve. Liikunta-alallakin verkko-opinnot on tullut jäädäkseen, mutta mikään verkkokoulutus ei poista erilaisuuden kohtaamisen, vuorovaikutustaitojen ja liikunnan ohjaamisen ja soveltamisen taitojen oppimista käytännössä. Tekemällä oppiminen ja soveltavan liikunnan verkostoissa toimiminen esim. kumppanina erilaisissa hankkeissa, kehittävät koko urheiluopistoyhteisöä.
"Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on urheiluopistojen strateginen kärki, mikä näkyy opistojen monipuolisessa perustarjonnassa ja osaamisessa." 
Suomen mallin jalkautuessa maakuntiin, kouluihin ja seuroihin liikunta todellakin kuuluu kaikille. Silloin tarvitaan yhteistyötä, koulutusta ja tiedottamista. Näin koko liikuntaverkoston merkitys ja yhdessä tekeminen tuovat vahvemman lopputuloksen kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja harrastustoiminnan edistämisessä.

KIRJOITTAJA

  • Virpi Remahl, Liikuntakeskus Pajulahti, liikunnanopettaja, soveltavan liikunnan asiantuntija

LÄHTEET
  • Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa





Kommentit

Lähetä kommentti