Liikunnallinen elämäntapa edellyttää monipuolisia liikuntataitoja jo varhaisvuosina

KIRJOITTAJAT: SANNI SEPPÄLÄ & PAULIINA VASTAMÄKI







Liikkuva lapsuus luo perustan liikuntataitojen oppimiselle ja sitä kautta liikunnalliselle elämäntavalle. Lapsena opitut liikuntataidot ja -tiedot sekä -asenteet mahdollistavat aktiivisen arjen läpi elämän. Liikunnallinen lapsuus edistää kasvua ja kehitystä ja sitä kautta kokonaisvaltaista terveyttä sekä hyvinvointia. Lapsena omaksutut liikuntataidot ja -tiedot kannustavat ja mahdollistavat osallistumaan monipuoliseen arkiliikuntaan ja erilaisiin liikunnallisiin harrastuksiin ja luovat edellytykset siirtyä liikkujan polulta urheilijan polulle. 

Lapset liikkuvat tällä hetkellä omaehtoisesti yhä vähemmän ja kuilu vähän ja paljon liikkuvien välillä kasvaa. Motoristen perustaitojen kehittäminen varhaisvuosien aikana olisi tärkeää sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että motoristen perustaitojen ja liikkumisen avulla voidaan edistää oppimisvalmiuksia ja tukea myönteistä elämänkulkua. Liikkumisen on myös nähty ehkäisevän lasten ja nuorten masennusta sekä syrjäytymistä.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset uudistettiin 2016 ja nykyisten suositusten mukaan lasten tulisi olla fyysisesti aktiivisia vähintään 3 tuntia päivässä. Monissa kaupungeissa ja kunnissa on herätty tarkastelemaan lasten fyysistä aktiivisuutta. Kaupungit ja kunnat ovat perustaneet erilaisia työryhmiä edistämään lasten fyysistä aktiivisuutta. Kuntapäättäjien ja varhaiskasvattajien hyvänä apuna fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä on ollut Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma (OPH), joka ohjaa muutoksessa kohti aktiivisempaa arkea. Monissa päiväkodeissa ympäri suomea fyysisen aktiivisuuden määrää on saatu päiväkotipäivän aikana kohotettua, mutta paljon on tehtävää, jotta tulevat sukupolvet saataisiin liikkumaan riittävästi terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Pahimmat ennusteet veikkaavat, ettei tämän hetken nuorista suurin osa ole 40-vuotiaina enää työkykyisiä.
“Uusimman tutkimustiedon perusteella lasten motoristen perustaitojen oppimisen tukeminen tulee olla edelleen varhaisvuosien liikuntakasvatuksen ydintä”
Olemme muutaman viime vuoden aikana huomanneet, että varhaiskasvattajien tietotaito on melko puutteellista, kun puhutaan tavoitteellisen liikuntakasvatuksen toteuttamisesta. Henkilöstö varhaiskasvatukseen tulee hyvin erilaisten koulutuspolkujen kautta ja niihin sisältyvissä opinnossa liikuntakasvatuksen osuus on hyvin vähäistä tai jopa olematonta. Laki velvoittaa jokaista varhaiskasvatuksessa työskentelevää mahdollistamaan lapselle liikunnallisen ja fyysisesti aktiivisen arjen (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, 2016). Miten lakia toteutetaan tai pystytään noudattamaan jos tietotaito on puutteellista?

Motorisista perustaidoista tiedetään usein juokseminen hyppääminen ja heittäminen. Havaintomotoriikasta tiedetään jotain, mutta useinkaan ei ymmärretä kuinka havaintomotoriikka ja motoriset perustaidot ovat kytkeytyneet toisiinsa. Esimerkiksi pienessä tilassa liikkumista pelätään, eikä nähdä siellä tapahtuvaa liikkumista mahdollisuutena oppia havainnointia, väistämistä ja pysähtymistä. Kokemuksemme mukaan monikaan varhaiskasvattaja ei ole kuullut motoristen perustaitojen luokittelusta saati sitten monipuolisesti yksittäisistä motorisista perustaidoista. Tästä on pitkä matka siihen, että kasvattajat pystyisivät tavoitteelliseen liikuntakasvatukseen. Onneksi liikkumisen mahdollistamiseen pystyy kuka tahansa.

Motoristen perustaitojen kehittämisessä ja havainnoinnissa olisi tärkeää tarjota monipuolisia haasteita ja virikkeellinen ympäristö. Kasvattajien tulisi tuntea motoriset perustaidot, jotta voisivat suunnitella toimintaa niin, että taitoja tulee kehitettyä monipuolisesti ympäri vuoden. Taitojen kehityksen havainnointi tulisi myös sijoittaa suunnitelmaan. Lapset tarvitsevat apua uuden oppimisessa ja siinä kasvattajat ovat avainasemassa. Kasvattajien tulisi tietää mitä ja miten motorisia perustaitoja missäkin kehitysvaiheessa tulisi harjoittaa. Suoritusten seuraaminen ja palautteen antaminen sekä suoritusten avustaminen vievät lapsen kehittymistä eteenpäin.

Usein kentällä tulee törmättyä väitteeseen, ettei kaksivuotiaiden kanssa voi tehdä mitään liikunnallista, kun he eivät osaa mitään. Motoriset perustaidot eivät kehity automaattisesti vaan ne vaativat harjoittelua. Kasvattajan täytyy myös muistaa madaltaa rimaa ja miettiä millä tasolla eri-ikäiset/taitotasoiset voisivat taitoja toteuttaa ja niissä kehittyä. Kaksivuotias pystyy heittämään palloa siinä missä kuusivuotiaskin, mutta kaksivuotiaan suoritus on vain paljon alkeellisempi. Pallonheitossa kuusivuotiaalta voidaan jo vaatia paljon enemmän suorituksen ydinkohtia.

Havainnointi olisi myös tärkeää, jotta motorisen oppimisen vaikeudet pystyttäisiin tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä tunnistaminen ei kuitenkaan toteudu vaikka ensimmäiset viitteet motorisen oppimisen vaikeuksista olisi havaittavissa jo 3-6 vuotiaina. Varhaiskasvatuksen asema ongelmien havaitsemisessa ja kehityksen tukemisessa olisi erityisen tärkeää. Heikot motoriset taidot kun ovat yhteydessä lapsen tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin, käyttäytymisen ongelmiin ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. Vaikeuksien on havaittu jo varhaislapsuudessa olevan riskitekijä psyykkiselle hyvinvoinnille. Haasteet motoriikassa vaikuttavat lapsen fyysiseen terveyteen ollen yhteyksissä esimerkiksi kehon koostumukseen ja ylipainoon. (Innostunliikkumaan.fi). 

Tulevaisuudessa varhaiskasvattajille tulee siis antaa tukea lasten motoristen perustaitojen kehittämiseen ja havainnointiin. Varhaiskasvattajat tarvitsevat tietoa ja taitoa tavoitteellisen liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sisällöissä pitäisi kiinnittää huomiota motoristen perustaitojen systemaattiseen kehittämiseen ja kehityksen havainnointiin ja arviointiin. Varhaiskasvatusikäisten tulisi saada harjoitella päivittäin motorisia perustaitoja omaehtoisesti sekä ohjatusti Ei siis riitä, että kerran viikossa käydään jumppasalissa. 
"Liikuntataitojen oppiminen on koko elämän mittainen prosessi." 
Kisakallion urheiluopiston erityistehtävänä urheiluopistoverkostossa on kehittää liikuntataitojen oppimista. Meillä on jo vuosia tehty pitkäjänteistä työtä lasten liikuntataitojen edistämiseksi varsinkin varhaiskasvatusikäisten osalta. Olemme kouluttaneet varhaiskasvattajia ja saaneet matkalla huomata valtavaa kehitystä lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen perustaitojen kehittymisessä. Monipuolinen kehittyminen motorisissa perustaidoissa luon onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta pätevyyden kokemuksia mitkä taas luovat pohjan haastavampien liikuntamuotojen kokeilemiseen ja harjoitteluun. Tämän rinnalla on olennaista muistaa että liikuntataitoja voidaan oppia ja kehittää läpi elämän. Onnistumisen kokemukset liikuntataidoissa lisäävät minäpystyvyyttä ja itsetuntoa ja edistävät samalla liikunnallisen elämäntavan omaksumista.

KIRJOITTAJA

  • Sanni Seppälä ja Pauliina Vastamäki, Kisakallion Urheiluopiston taitovalmennuksen asiantuntijat.

LÄHTEET
  • Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. 2016.





Kommentit