Urheiluopistojen yläkoululeirit kiinnostavat

KIRJOITTAJA: LAPPALAINEN, KAUPPINEN & EROMÄKI









Valtakunnallinen yläkoululeiritys on Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman koordinoimaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää urheilevan nuoren kasvua tavoitteelliseksi urheilijaksi, kehittää taitoja ja osaamista eri osa-alueilla sekä tukea nuorta urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä. Yläkoululeiritystä järjestetään 11 urheiluopistolla yhteistyössä lajien, koulujen ja urheiluakatemioiden kanssa. 

Tanhuvaara tuli mukaan yläkoululeiritykseen syksyllä 2015, kun lentopallossa järjestettiin pilottileiri. Tanhuvaarassa yläkoululeiritys on kasvanut vuosien mittaan merkittävästi kattaen tällä hetkellä seitsemän lajia. Tanhuvaarassa leiritystä järjestetään yleisurheilussa, ammunnassa, jalkapallossa, lentopallossa, suunnistuksessa, maastohiihdossa ja pesäpallossa.

Kuluvan talven aikana on meillä ollut leirityksessä yli sata urheilijaa lentopallon ja jalkapallon ollessa suurimmat lajiryhmät. Suurin osa urheilijoista on Itä-Suomen alueelta, mutta mukana on myös porukkaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulta ja Haminasta. Valtaosa leiriläisistä on yläkouluikäisiä, mutta mukana on myös yksittäisiä toisella asteella opiskelevia. 

Meille yläkoululeiritys on muodostunut tärkeäksi kokonaisuudeksi urheiluopiston tarjonnassa. Neljä leiriä ja 3-5 vuorokautta kerrallaan tietää suurta vuorokausien kokonaismäärää. Viime syksynä valmistuneen jalkapallohallin myötä saimme myös jalkapalloleirityksen käyntiin ja ensi talvelle tavoittelemme pojille omaa ryhmää.

Järjestämme yläkoululeiritystä lajeissa, joissa olosuhteet ovat lajeille otolliset. Jatkossa pyrimme saamaan myös jäähallia käyttöön. Tyttöpuolelle on jääkiekkoa kaavailtu. Cheerleadingiin, joukkuevoimisteluun ja amerikkalaiseen jalkapalloon olosuhteet olisivat myös riittävät.

Yläkoululeireillä opitaan harjoittelun lisäksi päivärytmejä ja elämänhallintataitoja sekä oikeaoppista kehonhuoltoa. Monelle tulee varmasti valaistumista leireillä etenkin näissä asioissa. Lisäksi monikaan ei omassa arkiharjoittelussaan tee vielä kahta treeniä päivässä, mutta leireillä on siihen mahdollisuus.

Tanhuvaarassa tärkeimpänä asiana leiritykseen osallistumisessa pidetään urheilijan omaa motivaatiota kehittyä urheilijana ja halua panostaa lajiin. Tämän rinnalla kouluasiat täytyy hoitaa kunnialla, mikä opettaa nuorille, että urheilun ja koulun yhteensovittaminen on tärkeää ja mahdollista. Suomessa onkin vahva ajatus kaksoisurasta, jossa sekä urheilu että koulu tukevat toisiaan ja tuovat tasapainoa arkeen.

Antti Lappalainen


Balanssi urheilun ja muun elämän välillä on avainjuttu

Olen todella hyvillä fiiliksin, että saimme leirityksen syksyllä käyntiin. Olosuhteet ovat priimaa, joten senkin puoleen kaikki on kunnossa. Meillä on reilun 20 pelaajan porukka ja mukana on sekä tyttöjä että poikia. Kaikki kolme leiriä on saatu tähän mennessä järjestettyä, mikä ei ole kaikilla alueilla ollut tänä talvena mahdollista. Palloliitto on ollut hyvin mukana leirityksessä ja leireillä noudatetaan Helmarit- ja Huuhkajat-runkoa.


Yläkoululeirityksen näen ehdottoman tärkeänä, kun motivoitunut nuori näkee polkua ammattilaisuuteen asti. Hienoa, että on tällaisia mahdollisuuksia tarjota. Yläkouluiässä tehdään usein päätöksiä, halutaanko urheiluun satsata. Itse olin yläasteella futisluokalla. Siellä mentiin kuitenkin pitkälti futis ja treenit edellä. Se oli tärkeä itselleni, mutta yläkoululeirien välityksellä annetaan vielä paremmat eväät nuorille, kun leireillä opetellaan myös muun muassa urheilijaksi kasvamista. 

Ehtiihän tuon puolen aloittaa vielä urheilulukiovaiheessakin, mutta on erittäin tärkeää, että tuon hiffaa jo aikaisessa vaiheessa. Mikäli nuorella on halua ja paloa, niin on oleellista nähdä, mitä huipulle pääseminen vaatii. Balanssi elämään tulee saada ja kokonaisuus on se avainjuttu. Nuorelle on tärkeää oppia tuntemaan itsensä ja löytää omat keinot kehittää itseään kokonaisvaltaisesti. 

Tyttöjä on ollut meillä leireillä paljon. Hienoa, että on molempia, mutta sekä tytöille että pojille haluttaisiin omat isommat ryhmät. Sitä kautta saataisiin leiritystä eteenpäin poikienkin puolella. Hattua kuitenkin nostan niille pojille, jotka ovat olleet tänä talvena mukana. Tytöille toisaalta poikien läsnäolo antaa paljonkin.

Minna Kauppinen


Uudelle tasolle juoksijana ensimmäisenä leiritysvuotena

Tulin mukaan yläkoululeiritykseen, kun olin kahdeksannella luokalla. Leireistä on ollut iso apu, kun oman kotipaikkakuntani Haukivuoren lähistöllä ei ole paljon paikkoja, joissa harjoitella piikkareilla talven aikana. Yläkoululeireistä saa hyvän viiden päivän treenirupeaman ja ne ovat vaihtelua normaaleihin viikonloppuleireihin.

Leireillä olen saanut vinkkejä muun muassa ravintoon, eikä leirit haittaa yhtään opiskeluja. Olen mukana nyt kolmatta talvea ja ensimmäistä vuotta lukiolaisena. Lukionkin olen tähän mennessä pystynyt hyvin leireihin yhdistämään.

Kun tulin mukaan yläkoululeiritykseen, nousin ensimmäistä talvea seuranneena kesänä urheilijana uudelle tasolle voittaen ensimmäiset SM-mitalini. Pystyin satsaamaan harjoitteluun enemmän ja leireillä sain viisi päivää kovaa treeniä ja paremmissa olosuhteissa.
 

Yläkoululeirejä pidetään muuallakin, mutta ihan ensimmäisenä mieleen tuli mennä leireille nimenomaan Tanhuvaaraan. Tanhuvaara oli ennestään tuttu paikka, kun olin pienestä asti ollut siellä kykyleireillä. Näin ei tarvinnut mennä kokonaan uuteen paikkaan. Tanhuvaarassa on hyvät olosuhteet harjoitteluun. Talvella teen pidempiä vetoja enemmän suksilla tai nastakengillä ulkona ja sitten etenkin leireillä saa tehtyä piikkareilla lyhyitä vetoja ja telinelähtöjä.

Jarmo Eromäki

KIRJOITTAJAT

  • Antti Lappalainen, Tanhuvaaran Urheiluopiston valmennuskeskus- ja yläkoululeirityskoordinaattori
  • Minna Kauppinen (o.s. Meriluoto), jalkapallon yläkoululeirityksen valmentaja, joka pelasi pitkän ammattilaisuran jalkapallomaalivahtina Ruotsissa ja Suomessa sekä Suomen maajoukkueessa.
  • Jarmo Eromäki, pikajuoksun moninkertainen Suomen mestari, joka on mukana yleisurheilun yläkoululeirityksessä kolmatta vuotta





Kommentit