Vuokatti Sport ehkäisee kiusaamista lasten ja nuorten liikunnassa

KIRJOITTAJA: JAANA KARI & KUKKA-MAARIA PYYKKÖNEN

---

kuva: pixapay

Kiusaaminen on toistuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on loukata, vahingoittaa, häpäistä tai syrjiä kiusattua.  Se voi olla eleitä, ilmeitä, sanoja tai tekoja, joita vastaan kiusattu ei voi tasa-arvoisesti puolustautua. (MLL 2017.) Kiusaamista esiintyy valitettavasti myös harrastusten, kuten liikunnan ja urheilun parissa (Lahti ym. 2020). Lasten ja nuorten vapaa-aikaa kartoittaneen tutkimuksen mukaan kolmannes kaikista 10–29-vuotiaista vastaajista on kokenut liikuntaharrastuksessaan usein (5 %) tai joskus (26 %) kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista käytöstä (Hakanen ym. 2019). Kuuluminen etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöryhmään lisää riskiä joutua kiusatuksi ja kaikkein yleisintä kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokeminen vaikuttaa olevan muun sukupuolisten nuorten keskuudessa. Heistä lähes 70 prosenttia kertoo kokeneensa usein tai joskus epäasiallista kohtelua liikuntaharrastuksessaan. (Hakanen ym. 2019.)

Kiusaamisella on todettu olevan monenlaisia haitallisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia kiusatun fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Se voi aiheuttaa masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, erilaisia kiputiloja tai jopa itsetuhoisuutta (MLL 2017). Liikunnan ja urheilun näkökulmasta haitallisia ovat lievemmätkin seuraukset kuten itsetunnon ja -arvostuksen lasku ja osallistumismotivaation väheneminen. Kiusatulle voi syntyä käsitys itsestään vertaisiaan huonompana, heikompana tai muita vähemmän arvostettuna liikkujana. Tällaisella kielteiseksi muokkautuvalla keho- ja liikuntasuhteella voi olla puolestaan negatiivisia seurauksia jopa aikuisiän liikuntaharrastuneisuudelle. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi alkuvuodesta 2021 toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021).  Ehdotettuja toimenpiteitä voidaan soveltaa myös liikunnan ja urheilun kentille. Tässä tekstissä tarkastelemme omaa urheiluopistokampustamme Vuokatti Sporttia ja sitä, miten kiusaamisen ehkäisemiseen ja turvallisen liikkumisympäristön luomiseen on omassa toiminnassamme kiinnitetty huomiota. Lopuksi kerromme vielä toimenpiteistä, joiden mukaan toimimme, jos havaitsemme kiusaamista. 

"Tavoitteenamme on, että kaikki alueemme moninaiset liikkujat ja urheilijat, olivat he sitten paikkakuntalaisia, leiriläisiä, matkailijoita, nuoria akatemiaurheilijoita, kampuksella opiskelevia opiskelijoita tai huippu-urheilijoita, saavat kokea olevansa hyväksyttyjä ja tervetulleita toimintaympäristöömme."

Vuokatti Sportin kampuksella koulutusta järjestää Vuokatti Sport urheiluopiston lisäksi Kainuun ammattiopisto, KAO. KAO tuo kampukselle liikunta- ja hyvinvointialan toisen asteen ammatillisia tutkintokoulutuksia, joissa tällä hetkellä opiskelee reilut 200 opiskelijaa. Lisäksi kampuksella asuu Sotkamon lukion urheilulinjan opiskelijoita.

Koulutus lisää osaamista havaita ja auttaa

Usein ajatellaan, että kiusaamista tapahtuu lasten vertaisryhmän jäsenten välillä. On kuitenkin todettu, että kiusaaja olla myös valmentaja.  Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2019) mukaan 14 % vastaajista koki, että ohjaaja tai valmentaja oli kohdellut heitä usein tai joskus epäasiallisesti (Hakanen ym. 2019). Valmentajan urheilijaan kohdistama epäasiallinen käyttäytyminen tai jopa kiusaaminen voi olla täysin tahatontakin ja juontua urheilukulttuurin maskuliinisesta ja heteronormatiivisesta toimintakulttuurista. Valmentaja voi käyttää kieltä ja ilmaisuja, jotka ovat urheilijoita loukkaavia. Esimerkiksi miehien ja poikien suoritusta tai olemusta saatetaan nimittää naismaiseksi tai vähätellä naisten ja tyttöjen urheilullisia kykyjä. Myös kiroileminen ja huutaminen sekä julkinen kielteisen palautteen antaminen voidaan urheilijan näkökulmasta kokea hyvin epäasiallisena. 

"Ammattitaitoinen valmentaja tunnistaa urheilukulttuuriin sisältyvät ja osallistujia eriarvoistavat rakenteet ja osaa toimia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen."

Vuokatissa valmentajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa opiskelevat opiskelijat syventyvät aiheeseen ajankohtaisten raporttien (Lahti ym. 2020), uutisten ja artikkeleiden avulla sekä tehden ryhmätöitä ja keskustellen. Lisäksi käytetään asiantuntijaluennoitsijoita. Erityisesti keskustelu ja toisten näkemysten kuuleminen auttavat omien tapojen ja asenteiden reflektointia ja mahdollistaa muutokset ajattelussa ja toiminnassa. 

Vuokatissa opiskelevat tulevat liikuntaneuvojat harjoittelevat opintojen aikana lasten ja nuorten kohtaamista ja epäasiallisiin tilanteisiin puuttumista perehtymällä aiheeseen osana liikunnan ohjaamisen (LPT) sekä lasten ja nuorten liikunnan edistämisen (Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto, liikunnan osaamisala) tutkinnon osien opetusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Valmiuksia puuttua liikuntaryhmissä tapahtuviin kiusaamistilanteisiin pyritään edistämään erityisesti vahvistamalla opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. Tämä on teema, joka kulkee mukana koko opintojen ajan. Lisäksi opintojen aikana painotetaan turvallisen ilmapiirin merkitystä sekä psykologisten perustarpeiden huomioimista jokaisessa ohjaus- ja opetustilanteessa. Olennaista on myös opiskelijoita ohjaavien opettajien oma käyttäytyminen. Opiskelijat mallintavat opettajiensa asenteita ja toimintatapoja.

 

Vapaan sivistystyön kurssitoiminnassa leirikoulut ja yläkoululeiritykset ovat Vuokatti Sportilla yksi merkittävimmistä asiakasryhmistä ja tuovat kampukselle lapsia ja nuoria ympäri Suomen. Myös muut lapsille ja nuorille suunnatut leirit ja kurssit näkyvät vahvasti urheiluopistomme arjessa. Tavoitteenamme on tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kasvua sekä auttaa nuoria urheilijoita urheilijaksi kasvamisen polulla. Kaikki liikunnanohjaajamme ja valmentajamme yhdessä lasten ja nuorten kanssa ovat sitoutuneet tekemään ympäristöstämme tasavertaisen, turvallisen ja oikeudenmukaisen kaikille. Kaikkien osallistumisen, liikkumisen ja urheilemisen halutaan osoittaa olevan yhtä arvokasta. Liikunnanohjaajat ja valmentajat sopivat lasten ja nuorten kanssa yhteiset toimintatavat ja säännöt, joiden noudattamista myös valvotaan. Nähtyihin tai kuultuihin tilanteisiin puututaan heti ja ohjaajat osoittavat toiminnallaan, että heille voi tulla kertomaan asioista, jotka painavat mieltä. Ryhmäytymiseen panostetaan ryhmän ensimmäisten kohtaamisten yhteydessä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun osallistujat eivät ennestään tunne toisiaan. Kun ryhmä on turvallinen, jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja tuntee osallisuutta ryhmässä. 

Puutumme kiusaamiseen välittömästi

Olemme kampuksellamme sopineet, että jos opettaja tai ohjaaja kuulee tai näkee lasten tai nuorten vertaisryhmässä epäasiallista käyttäytymistä, siihen puututaan heti. Ohjaaja kertoo ryhmälleen, että kyseinen toiminta on kiellettyä, vaikka se olisikin vain tarkoitettu huumoriksi – ”läpäksi”, kuten nuoret ilmaisevat. Jos esiin tulee varsinaista kiusaamista, hyvä toimintatapa on kuulla ensi molempia osapuolia erikseen. Sen jälkeen, kun valmentajalla tai ohjaajalla on syntynyt kokonaiskäsitys asiasta ja myös osapuolet ovat tietoisia toistensa näkemyksistä, asiasta keskustellaan yhdessä, asia sovitaan sekä sovitaan kiusaamisen lopettamisesta. Jos tämäkään ei riitä tai ryhmän ilmapiiri pysyy huonona, mietimme asiaa useamman aikuisen kanssa yhdessä ja teemme yhteisen suunnitelman, jonka mukaan ryhmän kanssa edetään. 

"Osallistamme myös kyseiset lapset ja nuoret itse toimenpiteiden suunnitteluun ja otamme yhteyttä myös vanhempiin."

Ammattiin opiskelevien osalta haemme herkästi verkostoon mukaan myös asiantuntijoita kuten koulukuraattorin, -psykologin, terveydenhoitajan ja opinto-ohjaajan. Verkostotyöskentely auttaa hahmottamaan osallisten erilaisia tuen tarpeita. Ymmärrämme kiusaamisen ryhmäilmiöksi ja ilmiöksi, jossa myös kiusaaja tarvitsee apua. (Vrt. OKM 2018). Jokainen voi tehdä paljon kiusaamisen ehkäisemiseksi. Yhteistyössä voimme muuttaa toimintakulttuurin tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja jokaisen osallistujan hyvinvointia tukevaksi. 

KIRJOITTAJAT

• Jaana Kari, LitT, kehittäjä, Kainuun ammattiopisto, Vuokatti Sport Academy
• Kukka-Maaria Pyykönen, TtM, opettaja, Kainuun ammattiopisto, Vuokatti Sport Academy

LÄHTEET

• Hakanen, T., Myllyniemi, S. & Salasuo, M. 2019. Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:2.
• Lahti, A., Kyllönen, M., Pusa, S., Tolvanen, A. & Laakso, N. 2020. Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. https://suek.fi/wp-content/uploads/2020/09/Ha%CC%88irinta%CC%88-suomalaisessa-kilpaurheilussa.pdf 
• MLL 2017. Kiusaamisen seuraukset. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/kiusaamisen-ehkaiseminen/kiusaamisen-seuraukset/ 
• MLL 2017. Mitä kiusaaminen on? Mannerheimin Lastensuojeluliitto. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/kiusaamisen-ehkaiseminen/mita-kiusaaminen-on/ 
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:16. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160694/okm16.pdf?sequence=1&isAllowed=y 
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. https://minedu.fi/-/toimenpideohjelma-kiusaamisen-ehkaisemiseksi-keskiossa-resurssit-koulutus-ja-lainsaadannon-paivittaminen