Kun saat kuulla kunniasi

KIRJOITTAJA: HEIKKI KIILI

---

Ujostuttaa ja on vaikea katsoa toista suoraan silmiin. Yritän jotenkin käyttäytyä rennosti ja olla näyttämättä, että jännittää. Toivoisin tämän tilanteen menevän nopeasti ohi, vaikka samalla sisälläni kasvaa hyvänolon tunne, jota on vaikea kuvailla. Muistan tämän tilanteen kuin eilisen päivän, jolloin opettajani kertoi minulle mitä minussa ja tekemisissäni arvostaa kovasti. En tiedä miksi se niin ujostutti kuunnella, kun toinen kehuu. Ehkä syystä, että se oli niin isoa ja arvokasta minulle. Arvokkaaksi hetken teki se, että uskoin hänen todella tarkoittavan mitä sanoi. Hän osasi perustella miksi ajattelee minusta näin ja miten se minussa oleva hyvä näkyy arkisissa tilanteissa. Kyseinen hetki on säilynyt mukana matkassa jo 20 vuotta ja antanut paljon voimavaroja. Saamani positiivinen palaute on myös vahvistanut elämässäni samaa käyttäytymistä, jolla sitä alun perin sainkin. 

Liikunnallisessa ympäristössä on loputon määrä tilanteita missä ihmisen kykyjen on mahdollista nousta esiin. Esimerkkeinä vaikka kyky ottaa muut huomioon, kyky nousta ylös ja yrittää uudestaan tai miten luotettava joku ihminen on. Lista on loputon. Positiivisessa psykologiassa pyritäänkin rakentamaan hyvinvointia vahvuuksien varaan sen sijaan että keskityttäisiin heikkouksiin. 

"Ydin on löytää jokaisesta ihmisestä niitä vahvuuksia, joiden avulla yksilöt ja koko yhteisön hyvinvointi kehittyy." - Heikki Kiili

Tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka pystyvät tunnistamaan vahvuuksiaan ja myös käyttämään niitä arjessa saavuttavat elämässään myönteisiä asioita ja hyvinvointia. (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen, 2016). Suosittelenkin lukemaan Timo Räikkösen kirjoittaman urheiluopistoverkoston elokuisen blogin ”Nuoren mieli urheilussa” (24.8.2021). Tekstissä tuodaan hienosti esiin miten tärkeässä roolissa turvallinen toimintaympäristö ja hyvinvointitaidot ovat, kun pyritään tukemaan nuoria kasvamaan ja kehittymään. 

Pystyvyyden tunne, omantunnon arvo sekä itsensä tärkeäksi kokeminen ovat tärkeä osa kasvua ja kehittymistä. Lapset ja nuoret peilaavat itseään jatkuvasti ympäristöstä tulevaan palautteeseen ja siihen, miten kokevat onnistuneensa itselle tärkeissä asioissa. Onkin tärkeää, että me tulemme hyväksytyiksi omana itsenämme ja saamme ympäristöstämme palautetta joka auttaa rakentamaan positiivista minäkuvaa ja pystyvyyttä. Vahvuuksistaan tietoiseksi tulemisesta on vain hyötyä. (Aro, Järviluoma, Mäntylä, Mäntynen, Määttä & Paananen, 2014; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen. 2016). 

Miten palautetta tulisi siis antaa? Mielestäni palautteen tarkoitus on olla hyödyllistä ja palautteen saajaa kohottavaa. Kehut ovat luonnollisesti kohottavia ja jo itsessään hyödyllisiä, mutta miten on, jos tulee tarpeeseen muuttaa jotain toimintaa? Yhtä kaikki, oli palaute sitten kehuja tai muutoshakuista voi palaute omata positiivisen luonteen. 

"Olla rakentavaa niin, että tilanteesta jää hyödyllinen ja kohottava mielentila. Helppoa se ei aina ole, koska asiat mielletään hyvin henkilökohtaisina." - Heikki Kiili

On kuitenkin hyviä periaatteita, joita palautteen antajan kannattaa pitää mielessään, kun palautteenantotilanne tulee vastaan. Sisältö tulee tietenkin aina sopeuttaa ohjattavien kyvykkyyteen ja ikään sopivaksi. Tässä otteita ratkaisukeskeisen ohjauksen sisällöstä (https://ratkes.fi/yhdistys/ viitattu 19.10.2021).

1. Itsemääräämisen tunteen vahvistaminen

• Ota selvää mikä on ohjattavan oma ajatus tilanteesta ja mikä siinä on hänelle tärkeää. Onko hänellä itsellään onnistumisen kokemuksia tai toiveita muutoksesta?
• Korostetaan valinnanvapautta ja tarjotaan neuvojen sijaan vaihtoehtoja muutokseen. 

2. Kyvykkyyden tunteen vahvistaminen

• Palautteessa otetaan vahvasti huomioon se, mikä on jo tilanteessa hyvää ja tavoitteen mukaista. Syvempää ymmärrystä ja toistumaa silmällä pitäen on hyvä perustella onnistumiset esimerkiksi tapahtuneiden tilanteiden kautta.
• Mikäli tilanteessa on muutostavoitteita, pyritään mahdollistamaan onnistumisen kokemukset. Hyvä tapa on käyttää pieniä askeleita, joita on helpompi saavuttaa.

3. Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen

• Arvostuksen ja hyväksynnän tunnetta vahvistaa kuuntelu. Mikäli ohjattava kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi mielletään yhteisössä toimiminen merkityksellisemmäksi.
• Pyri saamaan selville, miten ympäristö voisi olla avuksi muutostavoitteissa.

Sain itsekin hiljattain olla mukana eräässä todella vahvistavassa hetkessä. Tämä tapahtui Solvallan urheiluopiston seikkailuliikunnan kurssilla, kun olimme viettämässä aamupäivää lähiluonnossa. Aktiviteettien jälkeen nuotiotulet oli sytytetty ja koko ryhmä oli kerääntynyt tulen ympärille syömään lounaseväitä. Olin juuri suunnitellut aloittaa loppureflektoinnit päivästä, joka tukisi oppimista ja vahvistaisi koettua. En ehtinyt aloittaa, kun eräs opiskelijoista sanoi että ”leikitään sitä, kun kaikista sanotaan jotain hyvää”. Laitoin heti omat vihkoni sivuun ja seurasin mitä tuleman pitää. Niin siitä aloitettiin, että jokainen vuorollaan sai kuulla ryhmältä asioita joita toiset hänessä arvostavat. Kaikenlaista kykyä tuli esiin… Luottamusta, rehellisyyttä, fyysistä taitoa, sisua, järjestelmällisyyttä tai kykyä tuottaa iloa muille. Ihan mahtavaa! Olennaista tässä mielestäni oli se, että kaikki tuntui asennoituvan tuokioon sen ansaitsemalla vakavuudella. Ilmeestä näki, että oltiin tosissaan. Opiskelijat osasivat hienosti kuvailla tilanteita, joissa kunkin vahvuudet tulivat esiin. Varmaa on, että jokainen koki arvostusta ja tuli nähdyksi hyvyyksillään. Me kaikki olimme sitä mieltä, että tässä ryhmässä halutaan olla mukana ja jokaisen toivotaan olevan mukana. Kaikilla taisi myös olla hieman parempi ryhti takaisintulomatkalla.

Ehdotankin, että jokainen voisi miettiä lähipiiristään jonkun, jolle ei ole vähään aikaan sanonut vahvistavia sanoja. Ei tarvitse olla elämää isompia sanoja, kunhan ne ovat sinulle totta. Sopivan tilanteen tullessa antaa mennä ja voin taata, että siitä hetkestä tulee seuraamaan jotain hienoa.

KIRJOITTAJA

• Heikki Kiili,  aineopettaja ja liikunnanohjaaja, Solvallan Urheiluopisto

LÄHTEET

• Ahtola, A. 2016. Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen.
• Aro, T., Järviluoma, E., Mäntylä, M., Mäntynen, H., Määttä, S. & Paanen, M. 2014. Oppilaan minäkuva ja luottamus omiin kykyihin.
• https://www.mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielen-hyvinvointitaidot-urheiluvalmennuksessa/mielen-hyvinvoinnin-ulottuvuudet-urheilussa/
• https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/Documents/Ohjeita_lasten_ja_nuorten_sosiaalisten_vuorovaikutustaitojen_tukemiseksi.pdf
• https://ratkes.fi/yhdistys/
• Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen. 2016. Positiivisen psykologian voima